tapanilaunis

Minne kylät kadonneet?

Nykyinen muodinmukainen megatrendi kaupungistumisesta vaikuttaa Suomessa yleisen asuttamisideologian tavoin. Seurauksena on ruuhkarakentaminen, vanhan hyvän asuinympäristön uudelleenrakentaminen ja jokaisen mahdollisen virkistys ja vapaa-alueen täyttämisellä rakentamisen piiriin asutuskeskuksissa. Tämä on osittain myös tarjontatalouden ideologian mukaista. Kun asukkaita tulee niin heille kuvitellaan keskuksissa automaattisesti löytyvän asunto ja hyvät palvelut sekä työpaikat. Tämän lisäksi on trendikästä nauttia mahdollisista urbaaneista palveluista, pikaruokaa ja pikaelämyksiä sekä trendikästä elämää hipstereille! Tätä prosessia voidaan kutsua myös kaupunkitaloudelliseksi ”Loikkasen loikaksi”, ihmiset tiiviisti ja taloudellisesti kuin muurahaispesään nauttimaan toisitaan ja syntyneestä ”pöhinästä”. Ja tuottamaan myös taloudellisesti. Mutta kenelle?

Entisenlaista asuntopolitiikkaa ei enää ole ja asuttamisella ei ole enää yhteiskuntapoliittisia tavoitteita. Asuntorakentaminen ei ole yhteiskunnallista toimintaa, vaan taloudelllisen voitonpyynnin ja sijoitustoiminnan kohde. Sekä rakennuttajille että rakentajille. Grynderin toiveuni! Vuokrat nousevat näissä nykyisin tuotetuista pääsääntöisesti sijoitusasunnoissa pilviin. Mutta missä nuoret perheet tai elämäänsä aloittelevat milleniaalit voivat enää asua? Jatkossa ilmeisesti pienissä huippuhintaisissa koirankopeissa nykyrakentamisen mallien mukaisesti. Kun otetaan huomioon että Helsinkiläisistä  on puolet yksinasuvia, on pääkaupungista tulossa asuntohotelli, jossa kiinteistösijoittajien omistamissa asunnoissa asuvat vuokralaiset kuin sillit tynnyrissä. Sijoitusasunnoissa asuu myös maksimimäärä erillisiä vuokralaisia, varsinkin yliopistokaupungeissa. Lisäksi lyhytaikaisia vuokrauksia kaupittelevat kansainväliset välitysorganisaatiot luovat turismiin suuntautunutta juhlimiskulttuuria. Keskustojen sosiaalinen rakenne muuttuu. Kansainvälisissä metropoleissa on havaittu tämä ilmiö jopa hälyttävänä. Perheeliset ja kanta-asukkaat muuttavat pois ja paikallisesti omaleimaisten arvokkaiden alueiden ilme muuttuu ratkaisevasti.

Ylimitoitetut maksimi-asukaslukuennusteet ovat Suomessa muuttuneet rakentamista ohjaaviksi tavoitteiksi, jotka mahdollistavat rakentamisen minne vain ja miten paljon tahansa. Ja myös ylös pilviin. Käynnissä olevat normienpurkutalkoot antavat myös mahdollisuuden määräysten uudelleentulkinnalle tai kumoamiselle. Ja entiset väljät arava-talot puretaan alta pois ”purkavan rakentamisen” merkeissä. Tuotetaan asumisen unelmia, ainakin myyntihetkellä. Mutta asukkaat eivät saakkaan sitä mitä kuviteltiin.

Keinotekoiseen urbaaniin kehitykseen on kuitenkin varmasti tulossa muutos. Pelkkien markkinalakien mukainen urbanisaatio alkaa vuotamaan. Milleniaalit kenties muuttavat hiirenkoloistaan pois ja täyttävät autioitunutta muuta Suomea. Ja korjaavat autioituneet tilat ja löytävät varmasti elinekeinonsa tietoyhteiskunnan ja pienimuotoisen elinkenotoiminnan piirissä.

Aluepolitiikka on haudattu Suomessa kaivosluoliin. Ja se mikä on maan pinnalla hakataan pois maailmanmarkkinoille. Ja väestö ajetaan kaupunkikeskuksiin.Jos Suomen viidestä ja puolesta mijoonasta asukkaasta asutetaan kaksi miljoonaa ylimitoitettujen tavoitteiden mukaisesti Helsingin seudulle, merkitsee se myös muun Suomen tyhjenemistä. Entinen yhdyskuntarakenne, jota vanhempiemme sukupolvet hiellä ja tuskalla ovat rakentaneet katoaa. Kylät katoavat  myös yhteiskunnan rakenteellisena peruselementtinä. Kylien infrastruktuuri on kuitenkin vielä korjattavissa uudelleenkäyttöä varten, ja kyläyhteisöt voisivat saada uudenlaista elinkeinotoimintaa myös maanviljelyn ja pienimuotoisen tuotannon piirissä. Ja nykyisen tietotekniikan aikakaudella ei yksikään kylä ole irti muusta yhteiskunnasta.. Siis MILLENIAALIT: MUUTTAKAA MAALLE!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Helsingistä tuli muutettua maalle, yli 30 v sitten; päivääkään en ole katunut ja betonikennoon en suostu muuttamaan. Miksipä muuttaakkaan, täällä haja-asutusalueella on hyvä elää ja olla.
Alkuun tietenkin piti jonkin verran improvisoida ja sopeutua, nyt on hyvä. Meillä ei ole edes kahta autoa, vain auto, mönkijä ja sähköistetty tavarapyöräni, näillä pärjätään. Sanomattakin selvää; mitään julkista liikennettä ei ole mutta pärjätään.
Järvestä tulee kalaa, kananmunat omilta kanoilta, marja- ja sienipaikat alkavat tuosta nurkalta, yrttejäkin (villi) löytyy ihan pihapiiristä.
Maalle sopeutuu niin halutessaan mutta omaa tahtoa ja sopeutumiskykyä tulee omata.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Valtiolla on aktiivinen kylienhävittämiskampanja, poistetaan vain kaikki palvelut niin kylät näivettyvät. Kaikki halutaan kaupunkeihin nostamaan asumistukea gryndereiden rakentamiin asuntoihin, kustannuksista välittämättä.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Olenkohan minäkin osallistunut tähän kylienhävittämiskamppanjaan kun ostin vanhan osuuskaupan; kylän viimeisen kaupan? Palveluitahan tällä kylällä ei ole ollut kahteenkymmeneen vuoteen.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

"Kylien infrastruktuuri on kuitenkin vielä korjattavissa uudelleenkäyttöä varten, ja kyläyhteisöt voisivat saada uudenlaista elinkeinotoimintaa myös maanviljelyn ja pienimuotoisen tuotannon piirissä. Ja nykyisen tietotekniikan aikakaudella ei yksikään kylä ole irti muusta yhteiskunnasta."

Juuri näin.

Mutta ennen kuin suomalaiset havahtuvat kyläyhteisöjen elvyttämiseen ja puhtaan luonnon tarjoamiin elinkeinomahdollisuuksiin, pohjavedet on myyty ja jokamiehen oikeudet viety. Vihreätkin äänestivät nykyisen kaivoslain puolesta, 1970-luvulla ne olisivat kahlinneet itsensä kaivinkoneisiin!

Globaalin talousliberalismin armottomuus niittää kaiken inhimillisen kehityksen tieltään, mutta toivoa on niin kauan kuin on vapaa internet ja muutama elävä sielu.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Minä nyt kun en oikeasti osaa asemoitua tähän kyläongelmaan noin laajalti; rakentelenpahan lähes päivittäin omien ongelmieni ratkaisuja ja usein onnistunkin.
Jos minun systeemini osoittautuvat huonosti toimiviksi; en syyttele poliitikoita, valtiovaltaa yms. Ongelmat, mahdolliset lienevät minun ja minun ne tulee ratkaista käytettävissä olevin resurssein.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

On selvää, että rakentajia palvelee asuinyhdyskuntien pakkaaminen tiiviiksi klunsseiksi: kaikkea kuluu vähemmän, kun kaikki on vierekkäin - putkia, kaapeleita, asfalttia, jne.

Toisaalla kaunis perinnerakennuskanta saa lahota rauhassa ja kadota.

Ihmettelen, ettei tätä rakennuskantaa haluta pelastaa ja pysyttää asumiskelpoisena.

Se olisi etu myös Suomen turvallisuuden kannalta, että olisi asukkaita joka paikassa, vaikka vähänkin.

Näin maahan ei syntyisi autioita, kuolleita kohtia kuten nyt on syntynyt merenpohjan hapettomiin kohtiin.

On kaikkien etu, että koko Suomi pysyy asutettuna ja vanhatkin talot asuinkelpoisina.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

'Koko maan asuttuna pitäminen' on suuri huijaus. Eihän maamme ole sitä ollut koskaan. Tuon huijauksen nimissä on haaskattu vuosikymmenien aikana tolkuton summa rahaa ja seuraukset tietää jokainen: muuttoliike jatkuu ja kiihtyy.

Sensijaan että pelkästään valittettaisiin harvaanasuttujen alueiden autioitumisesta, olisi mukava kuulla millä tavalla sellainen kehitys estettäisiin eli miten kiellettäisiin ja estettäisiin suomalaisia muuttamasta työn perässä sinne missä työtä on tarjolla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"miten kiellettäisiin ja estettäisiin suomalaisia muuttamasta työn perässä sinne missä työtä on tarjolla."

Ei kaupunkeihin työn perässä muuteta vaan ideologian. Työttömät ja maahanmuuttajat täyttävät kaupunkien uusia asuntoja ja asumistuet nousevat jatkuvasti samalla kun kaupungit velkaantuvat verotulojen pysyessä samana tai jopa vähenevät. Tampere on laskenut että sen on rakennettava infraa 3.5 miljardilla pystyäkseen vastaanottamaan tuhansia uusia tulevia asukkaita. Velalla Suomi pystyssä pysyy.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ainakin duunipaikoilla täällä lounaisrannikolla melkein puolet työporukasta näyttää olevan näitä muualta maalta tai ulkomailta työn perässä muuttaneita, persukielellä tunkeutuneita, omistusasunnossa asuvia ihmisiä.

Milläpä kehitys saataisiin Makkosen mielen mukaiseksi eli karkotettua nuo henkilöt takaisin sinne syrjäkylille ja firmoille lappu luukulle?

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Kylät on syntyneet aikojen saatossa sinne missä on ollut ravintoa ja lämpöä lähellä, eli metsää ja ravinto-turkiseläimiä sekä sitten myöhemmin maanviljelyksen kehittyessä peltoja. Yrityksiä oli vähän.

Maailma on muuttunut-massa tekniikan kehittymisen myötä sellaiseksi että massatuotannoilla, yrityksissä, tehdään elintarvikkeita=ravintoa, erilaisilla tekniikoilla lämpöä, jne. Eli yritykset hoitaa suuren massan tarpeiden tyytyttämisen.
Ja elämä on sen takia keskittynyt kaupunkeihin koska pienissä kylissä ei enää pärjää, ei saa perustarpeita,,ja toisaalta meitähän on liikaa jotta voisimme elää perinteisessä kyläyhteisössä. Nykyisten kaupunki-ihmismäärien levittäminen kyläyhteisöihin omakotitaloihin olisi aikamoinen urakka.

Ehkä tulevaisuuden kylät on sellaisia että siellä on 20-30kerroksinen talo johon mahtuu vaikkapa 200asuntoa,,eli asukkaita noin 600-1000ihmistä.
Talon alakerrassa parturi, r-kioski, pieni kauppa tai kaksi. Lastentarha, jne.
Asunnoista näkymät luontoon, koska kylät yleensä sijaitsee kaupunkien ulkopuolella. Katujen valosaaste olematon, tähdet näkyy helposti.
Ehkä lähistöllä sitten on muutama viljelystila-yritys joissa kyläläiset työskentelee.
Voi toki olla että nämä tornitalokylien asukkaat käyvät kuntakeskuksissa töissä kauempanakin.

Millainen olisikaan 30kerroksisen talo pienessä kylässä, ja mitkä sen asuntomarkkinat?
Kuka tulisi asumaan syrjäkylälle, tornitaloon ja miksi?
- ehkä siksi että pääsee luonnonrauhaan mutta silti ihmisten keskelle
Voisihan katolla olla maisemakatselutasanne, tähtien havainnointia varten.

Voisi hyvin kuvitella että jos vaihtoehtona on kaupungissa kerrostalon seinään tuijottamisen sijaan,
metsäinen tai järvinen luontomaisema tornitalon ympärillä, pieni tornitalokyläyhteisö toimivine pienpalveluineen,
että se kiinnostaisi ehkä montaa ihmistä ja perhettä.

Millainen voisi olla tornitalokylä rakenteeltaan ja kokonaisuudeltaan, kuka lähtisi ideoimaan?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

60-luvulla suurten ikäluokkien nuoret aikuiset ovat ne, jotka tyhjensivät kylät ihmisistä, palveluista - ja merkityksestä. Ensin nuoret muuttivat opiskelemaan ja tekivät sitä enemmän kuin vanhempansa ikinä. Hankitulla koulutustasolla, ammatilla ja avarammalla sivistyksellä ja elämänasenteella ei ollut mitään käyttöä kotikylässä. Sinne ei palattu. Ne, jotka sinne jäivät ostivat 60-luvun aikana henkilöauton, jolla tarvittavat tavarat ja palvelut sai haettua kirkonkylältä tai lähikaupungista. Kaupat ja bussilinjat lopettivat. Lopulta suuret ikäluokat päättäjinä viimeistelivät yhden sukupolven irtirepäisynsä: kylillä ei nähty merkitystä minkään oikeasti merkittävän tuottajina. Ja niinhän se asia olikin: joitakin poikkeuksia lukuunottamatta kylissä oli vain jääty kyhjöttämään paikoilleen, eikä yritetty edes mitään uudistumista.

Kävin kansakouluni 70-luvulla kylässä, jossa ekaluokan aloittaessani -71 oli kolme kauppaa 200m tienpätkällä, parin kilometrin säteellä vielä kaksi lisää. Kuudesluokkalaisena ollessa oli enää yksi SOK:lainen jäljellä. Sekin oli epäsuosittu ja rähjäinen, paikkxa tunnettiin pilaantuneiden ruokien myyjänä. Kun 80-luvulla parikymmpisenä vierailin kotikulmilla, oli se osuuskauppa enää rähjäinen kyläpubi ja elintarvikekioski. Kuten arvata saattaa, sekin kaatui nopeasti.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Kaupunkien kasvu estyy aikanaan, kun talouskasvun loppuminen alkaa vaikuttaa. Siitä tuleekin surkea muutto kaupungeista takaisin maalle. :)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ihmisten elämä on entistä suuremmassa määrin digitaalista ja vuorovaikutus toisten kanssa tapahtuu aina vain enemmän internetin välityksellä.

Voisiko ajatella, että niinsanotut kuplat sosiaalisessa mediassa ovat meidän aikakautemme kyliä?

Toimituksen poiminnat